USA:ssa rata-ajon suosituin areena on Nascar. Kaksi suomalaista kilpa-ajajaa on tehnyt sopimuksen, Kimi Räikkönen ja Markus Niemelä. Kimi ajoi vain kaksi kisaa, palaten Formula1 ajojen pariin vuonna 2011.Kimi Räikkönen on ajanut välillä myös World Rally Championship:in kisoissa, joka on kansainvälisen autoliiton FIA:n maailman kovatasoisin ralliautoilun kilpailusarja. Ralli-ja rata-autoilun erona on mm. se että ralliautojen kuuluu olla massatuotannossa olevia autoja, joita toki säädetään ja modifioidaan, sääntöjen puitteissa. Formula-autot tehdään rata-ajoa varten, mutta tarkat säännöt rajoittavat niidenkin tehoa ja muita ominaisuuksia.Kimi on yksi parhaiten menestyneitä ajajia maailmassa. Hän on voittanut useita arvokilpailuja, ja Formula1 maailmanmestaruuden vuonna 2007. Ensi vuonna hän ajaa Lotus-tallissa, aikaisemmin hän on ajanut kuten sanottu McLarenin lisäksi Ferrarilla.Betsafe-sivustoilla Kimillä on oma sivunsa, vetoa voi lyödä yleisesti MotoGP kisoista ja Formula1:ta, mutta Kimin menestyksestä voi lyödä vetoa aivan erikseen: Voi lyödä vetoa siitä kuinka monta yksittäistä kilpailua hän voittaa, saako hän MM-kultaa kokonaiskisasta, jopa siitä saako Räikkönen enemmän pisteitä kuin Fernando Alonso. Selvempää osoitusta yleisön, ainakin vetoa lyövän yleisön, kiinnostuksesta Kimiin tuskin voi löytää.Rallin MM-sarjassa suomalaiset kuskit ovat aina olleet vahvoilla. Legendaarisia nimiä ovat esimerkiksi Ari Vatanen, Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen. Viime vuodet sarjaa on hallinnut ranskalais-monacolainen kuljettajapari Sébastien Loeb / Daniel Elena, mutta suomalaisiakin kuskeja on huipulla, esimerkiksi Jari-Matti Latvala: kaudella 2010 hän saavutti MM-hopeaa.

Ajokortin hankinta Suomessa on Euroopan kalleimpia. Ajokorttiuudistuksen myötä hinnat nousivat jälleen, ja kalleimmillaan B-kortin hinnaksi tulee yli 3000 euroa, Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan. HS-vertailusta selviää, että hinnat ovat nousseet jopa tonnilla aiempaan verrattuna. Korttiuudistuksen toinen huima hinnankorotus on ollut opetusluvan hinnan moninkertaistuminen. Se tekee käytännössä kannattamattomaksi vanhempien itse opettaa lapsiaan ajamaan autoa.

Ajokortti ajetaan kolmessa vaiheessa entisen kahden sijaan. Ajo-opetusta on lisätty ja harjoitteluvaihe on nykyään kaksi tuntia. Teoriatunnit ovat yhteensä 19 tuntia ja ajoa harjoittellaan 18 tuntia. Harjoitteluvaiheessa saa ensin opiskella itsenäisesti ja sitten mennä autokouluun palautejaksoon. Autokoulussa saa m.m. harjoitella ajoa erilaisia oloissa niin kuin liukkaalla ja pimeässä. Kun pääset läpi inssiajon niin saat lyhytaikaisen kahden vuoden ajokortin. Vasta vuoden kuluttua ensimmäisestä inssiajosta on mahdollista saada pitkäaikaisen ajokortin.Ajokortteja on kolmea perustyyppiä: A-kortit moottoripyörille, B henkilöautoille ja C-kortti kuorma-autoille, mainitsematta alalajeja ja erikoislupia. Monet ajokoulut ovat luopuneet C-kursseista uudistuksen jälkeen, kysynnän romahdettua: C-kortin ikäräjaa nostettiin ja sekin tietysti on kallistunut B-kortin tapaan.

Suosituin auto Suomessa on Toyota Corolla. Rekisterissä yleisimmät henkilöautomallit olivat Toyota Corolla (noin 153 000 kpl), Volkswagen Golf (noin 115 000) ja Opel Astra (noin 83 000) vuonna 2013. Korkean autoveron ansiosta suomalainen autokanta on iältään enemmän kehitysmaiden kaltainen, Manner-Suomen rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 12,6 vuotta ja liikennekäytössä olevien keski-ikä oli 10,9 vuotta. Alhaisin henkilöautojen keski-ikä oli Uudenmaan maakunnassa ja korkein Pohjois-Karjalan maakunnassa, tuskin mitenkään yllättävää. Tästä johtuen Toyota Corolla varmasti keikkuu vielä vuosia tilastojen kärjessä ja liikenteessä, vaikka Toyotan asema myydyimpänä automerkkinä onkin hiljalleen murentunut: esimerkiksi viime vuonna myydyin auto oli Nissan Qashqai, siitä huolimatta että testeissä se on saanut aina huonot pisteet: Se on viistoperäisen henkilöauton ja katumaasturin risteytys. Se siis täyttää kumpaakin haluavien tarpeet? Se on riittävän pieni että ajaja ei tunne ostaneensa tankkia vain naapurien kyykyttämiseksi, mutta kuitenkin katumaasturimainen. Jotain vetoavaa autossa täytyy olla, koska malli esiteltiin jo vuonna 2006 ja se yhä edelleen myy hyvin.

Volkswagen Golf kiilasi tänä vuonna Nissanin ohi. Myös Skoda Octavia on ollut suosittu, ja sen jälkeen tuleekin Toyota usean merkin voimalla.

Kaupunkien ongelmat ovat samat kuin muissakin maissa, ruuhkat ja parkkipaikkojen vähyys, lisänä arktisen ulottuvuuden lumiongelmat talvisin. Pääkaupunkiseudulla moni onkin luovuttanut ja käyttää autoa lähinnä viikonloppuisin, hoitaen työmatkat julkisilla, päästen sitten rauhassa kiroamaan niitä kanssa-autoilijoiden sijaan. Muissa suomalaisissa kaupungeissa ajaminen sujuu paremmin, ja Suomessa harvoin kohtaa liikenteen täysin seisauttavia ruuhkia jotka ovat Euroopan metropoleissa yleisiä: Saksan kielessä niille on keksitty sanakin, ”Stau.”

Suomalainen ajokulttuuri kiteytyy pitkälti nimimerkin Narsisti YLE:n keskustelupalstalle jättämään kommenttiin: ”Itse en anna muille tilaa ja ohitan aina, oli nopeusrajoitus mikä tahansa. Suurimman syyn liikenteen ruuhkaisuuteen aiheuttavat naisautoilijat … pitää autossa meikata … kun valot on vihreällä ja voisi edetä, minä soitan heille torvea ja puin nyrkkiä, eihän ne muuten opi. Kaikenlainen joustaminen liikenteessä on heikkoutta.” Onneksi maassa on jonkun verran tilaa, suomalaiset tiet ovat myös aika leveitä verrattuna vaikka Britannian ja Irlannin kapeisiin, muurien ja puiden rajaamiin maaseutukujiin. Muuten täällä ei kukaan pääsisi minnekään, koska vaikka suomalainen noudattaa liikennesääntöjä melko hyvin, muita tien käyttäjiä hän ei yleensä ota huomioon, paitsi joskus hirviä koska se on ihan pakko.

Kilpa-autoilun suosituimmat tyypit ovat ralli, jota ajetaan maastossa tai teillä, ja rata-ajot joista suosituimmat ovat tietysti Formula1-kilpailut. Formulakisoissa on monia suomalaisia huipputason kuskeja, mutta kaikki osakilpailut ajetaan Suomen ulkopuolella. Lajia ajetaan varta vasten rakennetuilla radoilla, joita Suomesta ei löydy riittävän isoja tai laadukkaita: Rata-ajon SM-kisoissa on kilpailtu muissa formulaluokissa, vaihdellen vuosien varrella. Kuuluisia autoratoja ovat esimerkiksi Ahvenisto ja Alastaro, joissa järjestetään SM osakilpailuja muiden tapahtumien lisäksi, myös moottoripyöräkisoja.Myös kiihdytysajot eli drag racing-kilpailut ovat nousseet suosioon. Ensimmäiset kiihdytyskisat pidettiin 1975 Keimolan radalla, ja vaikka maailmantason kisoja ei Suomessa ole, laji on yleisön pitämä. Se on ollut toiseksi suosituin laji katsojamäärältään: Alastaron EM Nitronationals -kisaa v. 2010 seurasi 30.000 maksanutta katsojaa hiekkavalleilta ja kisaistumakatsomosta.

Ralliharrastukseen pääsee helpoimmin kiinni karting-ajoissa, ja muitakin luokkia on joihin on helppo päästä mukaan. Suomessa suosittu jäärata-ajo ja joka miesluokka ovatkin meille rakkaita. Jäärata-ajossa kilpailuja on ajettu 50-luvulta lähtien, vuosien varrella laji on kokenut kovaa osallistujamäärien vaihtelua: Katsojia vauhdikkaat jääratakilpailut ovat aina keränneet paljon. Nykyisin jäärata-ajoissa kilpaillaan lähes yksinomaan SM-osakilpailuissa, joita ajetaan joka vuosi 4 kpl. Kansallisia kilpailuja ei ole kuin 1 tai 2 vuodessa, mutta lajin pariin on taas tullut uusia katsojia ja ajajia viime vuosikymmenenä.