Autoilu Suomessa

Autoilu Suomessa on yhtä helvettiä, jos yleiseen mielipiteeseen on uskomista. Sama mielipide kyllä vallitsee kai maailman kaikissa kolkissa, että ehkä Suomi ei kuitenkaan ole niitä pahimpia autoilumaita.

Harvaan asuttuna maana Suomessa on laaja tieverkko, kuluttajaa kohden laskettuna, eikä sen ylläpito subarktisissa olosuhteissa ole aina helppoa. Rahoitus ei ole vuosien myötä kasvanut, päinvastoin. Syrjäseuduilla erityisesti talven jälkeen tiepäällysteet ovat usein vaurioituneet, routa aiheuttaa erityisesti halkeamia jotka ovat autoilijalle hankalia, samoin kuin kuopat ja urat. Useimmiten kolot pääverkon ulkopuolella paikataan paikallisesti, sen sijaan että koko tie päällystettäisiin uudelleen, ja vuosien saatossa tulos saattaa olla aika kirjavaa.

Talouslama ei ole ainakaan parantanut teiden kunnossapitoa, ja nyt onkin vähennetty uusia projekteja. Silti pikkuteille ei riitä suuria summia ylläpitoon. Lähes puolet tieverkosta on päällystämättömiä, vähäisessä käytössä olevia teitä, joiden ylläpito ei ole prioriteetti. Jos oma koti on sellaisen varrella, se varmasti harmittaa, mutta ymmärrettävästi pääteiden ylläpito on valtiollisesti tärkeämpää.

Kaupunkien ongelmat ovat samat kuin muissakin maissa, ruuhkat ja parkkipaikkojen vähyys, lisänä arktisen ulottuvuuden lumiongelmat talvisin. Pääkaupunkiseudulla moni onkin luovuttanut ja käyttää autoa lähinnä viikonloppuisin, hoitaen työmatkat julkisilla, päästen sitten rauhassa kiroamaan niitä kanssa-autoilijoiden sijaan. Muissa suomalaisissa kaupungeissa ajaminen sujuu paremmin, ja Suomessa harvoin kohtaa liikenteen täysin seisauttavia ruuhkia jotka ovat Euroopan metropoleissa yleisiä: Saksan kielessä niille on keksitty sanakin, ”Stau.”

Suomalainen ajokulttuuri kiteytyy pitkälti nimimerkin Narsisti YLE:n keskustelupalstalle jättämään kommenttiin: ”Itse en anna muille tilaa ja ohitan aina, oli nopeusrajoitus mikä tahansa. Suurimman syyn liikenteen ruuhkaisuuteen aiheuttavat naisautoilijat … pitää autossa meikata … kun valot on vihreällä ja voisi edetä, minä soitan heille torvea ja puin nyrkkiä, eihän ne muuten opi. Kaikenlainen joustaminen liikenteessä on heikkoutta.” Onneksi maassa on jonkun verran tilaa, suomalaiset tiet ovat myös aika leveitä verrattuna vaikka Britannian ja Irlannin kapeisiin, muurien ja puiden rajaamiin maaseutukujiin. Muuten täällä ei kukaan pääsisi minnekään, koska vaikka suomalainen noudattaa liikennesääntöjä melko hyvin, muita tien käyttäjiä hän ei yleensä ota huomioon, paitsi joskus hirviä koska se on ihan pakko.